perjantai 8. heinäkuuta 2016

Katso minuun pienehen, Kaj Korkea-aho




Orwellilainen kauhutarina suomenruotsalaisittain


Kun lähdin lukemaan Kaj Korkea-ahon esikoisteosta, Katso minuun pienehen (Se till mig som liten är, julk. 2009), olivat odotukseni korkealla. Olinhan rakastanut hänen Tummempaa tuolla puolen -kirjaansa (julk. 2012), ja tämä esikoinenkin oli saanut Söderströmsin romaanikilpailun kunniamaininnan. 

Jouduin valitettavasti pettymään. George Orwellin Vuonna 1984 -kirjan valvova silmä -tematiikkaa ja Kielletty Hedelmä -elokuvan uskonto vs. nykymaailman maalliset nuoret -teemoja yhdistelevä Katso minuun pienehen ei käynnistynyt oikein missään vaiheessa. Mitä pidemmälle luin, sitä enemmän petyin. Vain yksi tapahtumasarja oli aidosti mukaansatempaava ja mielenkiintoinen. Muuten sivujen kääntely tuntui lähinnä puuduttavalta odottelulta. Juoni oli yksinkertaisesti tylsä, ja tarinan loppukin sangen sekava ja antikliimaksimainen. 

Tämän kertomuksen ongelma on myös se että kaikista kirjan keskeisistä elementeistä on kirjoitettu paremmin jossain muualla. Esimerkiksi pahaksi leimattu, "punasilmäinen" televisiotorni oli minulle vain köyhänmiehen versio Sauronin loimuavasta silmästä, eikä tämän fiktiivisen tarinan uskonnollinen fanaattisuus jaksanut juuri järkyttää, kun luettavaksi on nykyisin tarjolla Usko, toivo ja raskaus -tietokirjan kaltaisiakin teoksia. 

Onneksi Korkea-aho on sittemmin kehittynyt kirjailijana huimasti. Aion ehdottomasti lukea hänen uusimpansa, Pahan kirjan (julk. 2015) heti kuin vain mahdollista.

2 kommenttia:

  1. Koen aina hieman ongelmalliseksi tämän tyyppiset kirjannimet. Tässäkin alkaa heti virsi soida päässä. Samantapainen oli ongelma Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät -romaanin kanssa. Toisaalta nämä nimet ovat hienon jylhiä, mutta toisaalta ne keräävät itseensä jotain odotuksia ja jos ne odotukset eivät täytykään, niin sitten ollaan pulassa.

    Paha kirja on kyllä varsin hieno, joten parempaa onnea sen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tämän teoksen kohdalla tuon nimi jäi lähinnä leijumaan ilmaan, eikä se manifestoitunut juuri millään tavalla, mitä nyt kerran tarinan aikana päähenkilöt kävivät uskonnollisessa kokouksessa.

      Pahaa kirjaa olen kuullut kehuttavan tuon tuostakin, joten sitä odotellessa! :)

      P. S.
      Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät -teos on minulla juuri kuuntelupuolissa äänikirjana, tosin MP3-formaatti näyttää soveltuvan stereoilleni huonosti, joten saa nähdä, miten käy.

      Poista