Ensikosketukseni japanilaisen kirjailijaneron tuotantoon
Hienovireisellä kerronnallaan ja maagisella realismillaan kansainvälisen yleisön hurmannut Haruki Murakami on ollut minulle toistaiseksi tuntematon suuruus. Ainoastaan Norwegian Woodin elokuvaversio on tullut joskus katsottua, muuten olen seurannut tämän japanilaissensaation voittokulkua vain matkan päästä.
Nyt silmiini osui kuitenkin äänikirjaversio Murakamin teoksesta Värittömän miehen vaellusvuodet (julk. 2014), joten päätin vihdoin ottaa selvää, mistä kaikki oikein puhuvat.
Kuuntelukokemuksena tämä 36-vuotiaan Tsukuru Tazakin sovintomatka oli sangen rauhallista, jopa meditatiivista kuunneltavaa. Ajoittain hieman puuduttavaa, ajoittain hypnoottisen kaunista. Kirjavalintana juuri tämän teos ei ollut minulle varmaankaan se paras Murakamin tuotannosta, koska hänelle tunnusomainen ja minun suuresti arvostamani maaginen realismi jäi puuttumaan.
Tätä vahinkoa kuitenkin paikkasi hienosti päähenkilön vierailu Suomeen. Voin rehellisesti sanoa, että se hetki, kun Tsukuru Tazaki käyskenteli Helsingin kaduilla oli yksi hienoimmista, mitä olen pitkään aikaan äänikirjoja kuunnellessani kokenut.
Tykästyin sekä Norwegian Woodiin että Kafka rannalla -teokseen, mutta tämä kirja jäi minulle varsin värittömäksi. Hassua, että joistakin kirjailijoista luulee pitävänsä hirvittävästi, kunnes huomaa, että osa tuotannosta jää hyvin mitäänsanomattomaksi. Tämän jälkeen en ole ollut mitenkään erityisen innoissani Murakamista, harmi sinänsä.
VastaaPoistaJep, olen kuullut, että monille Murakami-faneille juuri tämä Värittömän miehen vaellusvuodet oli hienoinen pettymys. Siinä mielessä ei ehkä paras mahdollinen vaihtoehto aloittaa Murakamin teoksiin tutustuminen. Mutta täytynee silti ihan mielenkiinnosta tsekata nuo kehutuimmat teokset vielä.
PoistaItselleni Värittömän miehen vaellusvuodet oli suht. keskiverto kokemus. Toisinaan tylsähkö, mutta hetkittäin varsin hieno.
Minä Murakami-fanina taas pidin tästä ihan hurjan paljon! Olin jo alkanut hieman kyllästyäkin kyseisen kirjailijan maneereihin ja kaavamaisuuteen, ja siksi oli hurjan ihana lukea häneltä näinkin erilaista kirjallisuutta - vaikka onkin hassua sinäänsä, että maagisen realismin puute voi olla positiivisella tavalla erilaista. :)
VastaaPoistaMutta niin, ihana Murakami kuitenkin on. Onneksi tuotannossaan on vielä monta tuhatta lukematonta sivua minullekin jäljellä, ja suosittelen kyllä ehdottomasit tämänkin jälkeen jatkamaan vielä sinunkin Murakamin parissa, ehkäpä juuri niiden tyypillisempien teosten kanssa!
Haa, tämä oli mielenkiintoinen näkökulma tähän teokseen! :) Tokihan hyväkin kaava voi alkaa puuduttamaan, jos sitä toistetaan liikaa. Jotkut fantasiasta pitävät ystäväni ovat esimerkiksi sanoneet, että he eivät enää jaksa kiinnostua vampyyritarinoista, koska niitä tulee niin paljon joka tuutista nykyisin.
PoistaJoo, eiköhän sitä vielä tule luettua lisää Murakamia, kuuluuhan tuo jo nykyisin ihan yleissivistykseenkin. :)