keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Kirjastoalan pätevyys hankittu!





"Google can bring you back 100, 000 answers, a librarian can bring you back the right one"

-Neil Gaiman


Neljän vuoden projektini kirjasto- ja informaatiotutkimuksen oppiaineen parissa valmistui lopultakin. Kirjastourasta viimeiset kymmenen vuotta haaveilleena ja alalla työskennelleenä olen nyt enemmän kuin tyytyväinen. 

Helppoa näihin opintoihin sisään pääseminen ei ollut. Tampereen yliopisto on ymmärtääkseni edelleen ainoa paikka Suomessa, jossa on mahdollista suorittaa laaja (63 op:n) informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median sivuaine avoimen yliopiston puolella, ja näin saada avoimen yliopiston kautta virallinen kirjastoalan pätevyys, (kun alla on jo korkeakoulututkinto). Nykyään esimerkiksi kunnan kirjastolaitoksen työntekijöistä 45 prosenttia pitäisi lain (kirjastoasetus 6.6.2013/406) mukaan olla koulutettu tälle tasolle (korkeakoulututkinto AMK:ssa tai yliopistossa, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot). Kyseessä on siis yliopistomaailmassa ei-aina-niin-itsestään-selvä asia: ammattiin virallisesti pätevöittävä koulutus, joka nostetaan kelpoisuusvaatimukseksi useissa alan työpaikkailmoituksissa.

Ainakin Oulussa ja Helsingissä on myös ollut tarjolla saman alan avoimen opintoja, mutta kurssipaletti on ollut ainakin ennen huomattavasti suppeampi, eikä se siksi tarjoa samanlaista pätevyyttä työelämässä. Niinpä Tampereelle on erittäin kova tunku. 

Näiden opintojen kovasta kysynnästä kertoo jotain se, että jäin ensimmäisessä haussa viisi vuotta sitten ulkopuolelle, koska täytin hakulomakkeen "vasta" vajaa kymmenen minuuttia verkkohaun alkamisen jälkeen. Pääsin muistaakseni varasijalle 27. Seuraavana vuonna olinkin sitten fiksumpi, ja nappasin opiskelupaikan muutamassa sekunnissa refresh-toiminnon ja valikoivan hakulomakkeen täytön ansiosta. Kirjastoalalle pääseminen vaatii ärhäkkyyttä!




Informaatiotutkimuksen opinnot etenivät opintopistemäärään nähden hitaasti, mutta tämä on ymmärrettävää, koska iso osa opiskelijoista on työssäkäyviä aikuisia. Nopeampaakin suoritustahtia oli kuulemma takavuosina kokeiltu, mutta keskeytyksiä oli tullut liikaa, koska ihmisten aikataulut olivat pettäneet. 

Vaikka luonnontieteellisen tiedekunnan absoluuttisiin totuuksiin nojaava, ajoittain hyvinkin positivistinen meininki sai minut, tyypillisen "se on kiinni näkökulmasta" -humanistin ajoittain tuskastumaan, voin rehellisesti todeta nauttineeni opinnoista suurimman osan ajasta. Erityisesti kurssien monipuolisuus oli mieleeni. Milloin käytiin opettamassa tiedonhakua yläastelaisille, milloin taas kirjoitettiin esseitä kirjastoalan uusimmista tuulista, tai harjoiteltiin HTML-koodausta ja hakufraasien muotoilua. Opinnot tarjosivatkin hyvin kattavan läpileikkauksen kaikesta siitä, mikä alaan kuuluu.

Ylivoimaisesti parasta antia olivat harvat, mutta sitäkin odotetummat lähiopetuspäivät, jolloin pääsin viettämään aikaa ympäri Suomea paikalle saapuneiden kurssikaverieni kanssa. Erinomainen seura onkin se, mitä tulen kaipaamaan eniten. 

- Toivottavasti tapaamme vielä työn merkeissä!



16 kommenttia:

  1. Onneksi olkoon! Opiskelutavoitteiden saavuttaminen on aina juhlavaa. Mukavaa, että opinnoista jäi hyvät muistot. :)

    VastaaPoista
  2. Onnea! Tervetuloa kirjastoalalle, täällä on kivaa. :) Itse opiskelin pätevyyden tavallista kautta eri yliopistossa, eivätkä informaatiotutkimumuksen sivuaineopinnot ikävä kyllä tuntuneet kauhean monipuolisilta... mutta kiinnostaviakin juttuja oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks! Arvasinkin, että kanssabloggaajistani löytyy alan ihmisiä. =)

      Informaatiotutkimuksen oppiaineessakin on monenlaista, oma opintokokonaisuuteni painottui kirjastotoimeen.

      Poista
    2. Itse en työskentele alalla vakituisesti, mutta kirjojen parissa työskentely on kyllä kivaa puuhaa. :) Joo, varmasti oppiaineen sisällöissä on eroja. Itse ehkä olisin kaivannut enemmän kirjastotoimeen painottumista. No, ainakin pätevyys tuli hankittua ja olihan se opiskelu mukavaa. :)

      Poista
    3. Itsekään en toistaiseksi ole ollut kuin harjoittelijana, tuuraajana ja kesätöissä, mutta katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan =) Sen verran hyvin olen aina viihtynyt, että pitkäaikainen työpaikka olisi enemmän kuin tervetullut. Minulle kirjasto on yhtä kuin rikkauksia täynnä oleva aarrekammio. Kaikki ne kirjat.. <3

      Jep, itsekin pidin opintojen kiinnostavimpana osuutena nimenomaan tosielämän kirjastotoimeen liittyviä asioita (erityisesti kirjavinkkaus ja muu asiakaspalvelu), en ehkä niinkään informaatiopuolta (koodaus, hakufraasit, informaatiohallinta..), joka oli joskus hieman kuivahkoa opiskeltavaa.

      Poista
  3. Onneksi olkoon! Kirjaston käyttäjänä pidän kirjastoista ja pätevistä kirjastoihmisistä (ne "epäpätevätkin" on ihan kivoja) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos =) Itsekin olen koko pienen ikäni ollut kirjastojen suurkäyttäjä, ja tätä polkua myöten eteninkin sitten myös kohti alan työpaikkoja ja koulutusta.

      Huono puoleni kirjastovirkailijana tosin on se, että ajoittain saatan yrittää hamstrata kaiken hyvän lukemisen itselleni. "Pukki kaalimaan vartijana.." :D

      Poista
  4. Paljon onnea! Ihan ensimmäisenä ei tulisi mieleen hakukriteereissä tuo adjektiivi "ärhäkkä", mutta näin se maailma muuttuu. Itse teen omaan kirjastooni paljon varauksia ja tuntuu, että yllättävän ärhäkkään kirjat ilmestyvät noudettaviksi...

    Iloa! ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tusen tack! :)

      Informaatiovirtojen hallitseminen ja ajan hermolla pysyminen voi tänä päivänä olla yllättävänkin raakaa hommaa :D

      Tämä Mika Mustikkamäen kirjoittama twiitti valaisee nykykirjastojen tehtävänkuvaa mielestäni varsin osuvasti:

      "Nykykirjasto on moniammatillinen media-, markkinointi- ja tapahtuma-asiantuntija, kohtaamispaikka, koulun tukipalvelu."

      Poista
  5. Onnea virallisista papereista! :)
    Minä haaveilen kirjastoalasta, mutta perheellisenä opiskelu onnistuisi käytännössä vain juuri avoimessa yliopistossa tai oppisopimuksella. Jälkimmäistä varten pitäisi vain ensin saada se työpaikka alalta... (Olen kyllä aina ollut järjettömän huono itsenäisessä opiskelussa, joten en tiedä kuinka realistisia nämä haaveet ovat.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monet kiitokset, Maija! =)

      Oppisopimuksesta minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta, mutta pätevöitymistä avoimen yliopiston kautta suosittelen lämpimästi. Opinnot etenivät verkkaiseen tahtiin, yksi kurssi kerrallaan, joten opiskeluille ei tarvinnut uhrata kovinkaan monta iltaa per. kuukausi. Monet opiskelukaverini olivat perheellisiä, ja silti he pysyivät hyvin mukana. Keskeyttämisprosentti oli muutenkin hyvin alhainen.

      Ajankäytön ja itsekurin kannalta suurimman haasteen tarjosivat kirjaesseet, joihin ei sisältynyt lähiopetusta lainkaan, ja suoritusaikaa oli vuosia ("vielähän tämän ehtii myöhemminkin.."). Luettiin siis vain kotona omaan tahtiin kirjoja, joista sitten kirjoiteltiin esseitä, tai käytiin vaihtoehtoisesti tentissä (itse valitsin aina esseen). Toisaalta me kirjabloggarithan olemme tottuneet lukemaan kirjoja, ja sitten kirjoittamaan lukemastamme ;)

      Poista
  6. Onnittelut! Mulla vuodelta 1990 merkonomin paperit kirjastolinjalta. Kirjakauppatyöni viime vuonna päättyessä tuotannollisista ja taloudellista syistä hain Turun amk:hon. Sinne en päässyt mutta Oulun amk:hon opiskelupaikka järjestyi kun saan siirron KIRSUOMI-verkko-opiskeluryhmään päiväopiskelusta. Opiskelun "rahoitan" ansiosidonnaisella päivärahalla ja pätkätöillä mitä toivon saavani lähialueen kirjastoista (tai sitten kirjakaupoista). Kirjastotyö olisi kuitenkin parhain jo opiskelunikin kannalta, vielä en tiedä miten nuo työharjoittelut menevät mutta asiat selvinnevät syyskuussa. :) Tulevaisuus näyttäneen mihin tuleva työurani menee - tällä hetkellä ottaisin vaikka kuinka lyhyen työn kirjastosta, johan olen kotosalla ladannut "akkujani" puolisen vuotta :) Toisaalta opiskella jaksais paremmin ilman töitä mutta kun sitä "leipääkin" tarvitsee tähän huusholliin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =)

      Haa, tästä näkee, miten monta mahdollista reittiä kirjastoalalle onkaan olemassa. =) On totta, että monesti matka sille omalle unelma-alalle on kaikkea muuta kuin suora ja yksinkertainen. Joustamista ja soveltamista tarvitaan. Luovuttaa ei kuitenkaan kannata!

      Toivottavasti saat toivomasi työharjoittelupaikan kirjastosta, ja tätä kautta myös jalan oven väliin tulevaa työpaikkaa ajatellen ;)

      Poista