The wisdom of no escape, Pema Chödrön

Mindfulness-kirjojen aatelia

The everyday practice is simply to develop complete acceptance of all situations, emotions and people.

Vaikka en ole buddhalainen, enkä edes meditoi, on Pema Chödrönin kirjoista tullut minulle tärkeitä, eikä The wisdom of no escape -teoskaan (2001) tuottanut minulle pettymystä. Tietoisuustaidot (engl. mindfulness) kun sopivat hyvin kenelle tahansa, uskonnosta riippumatta. Tietoisuustaitojen kehittymisen myötä stressi vähenee, tarkkaavaisuus lisääntyy ja tunne-elämä tasoittuu. Lisäksi itsetunto vahvistuu, ja positiiviset ajatukset lisääntyvät. Kukapa ei noista hyötyisi? Ei ihme, että mindfulness herättää länsimaissakin koko ajan enemmän kiinnostusta.

Tulokulma on toki meille länsimaalaisille erilainen, kuin itämaisiin kulttuureihin syntyneillä. Ehkä juuri tästä syystä juuri Chödrönin kirjat puhuttelevat minua. Onhan hän itsekin alkujaan amerikkalaissyntyinen. Chödrön osaa selittää samsaran ja maitrin kaltaiset itämaisen meditaatioperinteen käsitteet niin, että ne todella avautuvat luterilaisellekin, ja vieläpä antavat paljon.

Mukana on myös paradokseja, joiden kanssa voi saada aivonsa solmuun. Jos esimerkiksi mikään ei ole pohjimmiltaan hyvää tai pahaa, oikein tai väärin, miten on mahdollista kerätä huonoa karmaa? 

Tai: "The Tao that can be spoken is not the ultimate Tao." & "If you meet the Buddha on the road, kill the Buddha." Chödrönin mukaan tässä viitataan siihen, että tietyn näkökannan ottaminen tekee sokeaksi muille näkökannoille. Mutta niin..

Mielestäni Chödrönin tuotantoon kannattaa tutustua, koska hänen teostensa lukeminen aktivoi ja tyynnyttää mieltä samanaikaisesti, erinomaisin tuloksin.