Sieluni hymyt -haaste

Eläkeläistammani Bertta Yyterissä kesällä 2015.

Kiitokset haasteesta, MarikaOksa :)

Sain juuri varsin inspiroivan haasteen kirjabloggarikollegaltani MarikaOksalta, ja päätin vastata siihen saman tien. Kyseessä on siis Sieluni hymyt -haaste, joka on alun perin peräisin Iltatähden syttyessä -blogista. Tästä on kyse:

Listaa ne pienet ja miksei suuretkin asiat, jotka tekevät juuri sinut onnelliseksi, jaa blogissasi tai muualla somessa ja lähde jakamaan hyvää mieltä eteenpäin haastamalla muutkin miettimään syitä olla onnellinen.

Muumipeikko ja pyrstötähti -teos

Muutaman viime päivän aikana olen uppoutunut Tove Janssonin iki-ihanaan klassikkoon, Muumipeikko ja pyrstötähti (julk. 1948/1968). Tämä kirja on minulle ehkä se paras muumiteos, kiitos runsaan ja kauniin kuvituksen, sekä erinomaisen juonenkaaren. Yö toisensa jälkeen olen lukenut tätä kirjaa "vielä yksi sivu" -sydrooman kourissa, kunnes olen nukahtanut teosta yhä käsissäni pidellen.

Pinaattiletut ja puolukkahillo

Ne on vaan niin hyviä yhdessä. Ei voi mitään. Joka päivä ei viitsi syödä, mutta silloin kun syön, niin.. Voih.

Pian alkava hevosten(kin) rantakausi

Sain ensimmäisen ponini ollessani vasta 8-vuotias, ja sen jälkeen hevoset ovat olleet erottamaton osa arkeani. Tällä hetkellä minulla on kolme omaa kavioeläintä, kaksi islanninhevosta, ja yksi new forestin poni. Minulle ehkä rentouttavin asia maailmassa on lähteä yhdessä islanninhevoseni Brynjan kanssa rauhalliselle maastolenkille kotini lähimetsiin. Nyt kesän koittaessa aion suunnata hevosteni kanssa myös Yyterin eläinrannalle, kunhan merivesi vielä hieman lämpeää. Varsinkin Bertta-issikkani rakastaa vedessä leikkimistä yli kaiken, ja viettää meressä helposti yli tunninkin, kun sille päälle sattuu. Häntä ei haittaa, vaikka aalto pyyhkäisisi välillä päänkin yli, ja kerran jouduin suorastaan estelemään, ettei hevonen olisi lähtenyt uimaan ulapalle. Lienee sukua merihevosille..

Positiiviset tapahtumat lähipiirissäni

Olen viime aikoina saanut aihetta onnitella läheisiäni kerran jos toisenkin. Yksi heistä sai kutsun unelma-ammattinsa pääsykokeeseen, toinen aloitti kiehtovan uuden harrastuksen, ja kolmas sai kauniin tyttölapsen, joka täydensi perheen. Tällaiset käänteet tekevät minutkin iloiseksi.

Lähestyvä matka Walesiin

Tämän viikon sunnuntaina lähden pienelle ekskursiolle Englantiin, Cardiffin yliopistoon. Kyseessä on yksipäiväinen Fantasies of Contemporary Culture -seminaari, ja pääsen puhumaan työn alla olevasta artikkelistani "I'm just being a dificult lotr hardcore fan" - How fandom and anti-fandom manifest themselves in online conversations about Peter Jackson's The Hobbit -trilogy. Mikä parasta, minun ei tarvitse matkustaa yksin, koska pari tutkijakollegaani Jyväskylän yliopistosta on myös tulossa mukaan. Englanti on aina ollut suosikkimaani, ja edellisestä reissusta on aikaa jo 12 vuotta, joten tämä seminaarimatka sopii minulle enemmän kuin hyvin. Voisi vaikka hukata paluulipun, ja jäädä sinne pysyvästi..

Akvaarioholismi

Tänä keväänä on tullut tehtyä pari onnistunutta lisäystä 325-litraisen akvaarioni asujaimistoon. Viimeisimmät tulokkaat ovat kaksitoista revontulikalaa, ja neljä luonnonmuotoista kongontetraa. Kongontetrat olivat järkyttävän kalliita, mutta en voinut vastustaa kiusausta, sen verran viekoittelevasti he kimaltelivat akvaarioliikkeen myyntialtaassa, ja viimeistään kauppiaan myyntipuhe sai minut kaivamaan kukkaroni esiin.

Eikä katumukseen ole ollut aihetta. Voin nimittäin kertoa, että varsinkin juuri nämä kauniin vihreänhohteiset kongontetrat ovat todellisia katseenvangitsijoita. He välkehtivät altaassa vielä valaisimen sammuttamisen jälkeenkin.

Etualalla kongontetra (Phenacogrammus interruptus), taustalla revontulikaloja
(Pedotia geayi).

Haaste eteenpäin

Tämä haaste on ilmeisesti kiertänyt jo yhdessä jos toisessakin blogissa, mutta pari käypäisen oloista bloggaajaa sain vielä bongattua. Haastan siis mukaan Villasukka kirjahyllyssä -blogin Villiksen, ja Taikakirjaimet -blogin Raijan. :)

Erehdys, Leena Krohn

Outoutettuja kertomuksia

Jälleen on yksi aukko sivistyksessäni paikattu. Olen nimittäin juuri saanut luettua ensimmäisen Leena Krohn -romaanini. Kiitokset tästä kuuluvat kirjastonhoitajalleni, joka suositteli minulle Krohnin ulkoisesti vaatimatonta Erehdys-kirjaa (julk. 2015), joka olisi saattanut jäädä uutuustelineeseen ilman hänen väliintuloaan. Kirjastonhoitaja itse oli pitänyt Krohnin uusimmasta kirjasta kovin, ja luonnehti teosta myös hyvin nopealukuiseksi. Tartuin tähän lukuvinkkiin, enkä joutunut pettymään. Erehdys oli monitasoinen, unenomainen lukukokemus, jonka pariin palaan mielelläni uudestaankin. Yleensä en ole novellimuotoisten teosten ystävä, mutta kun teksti on näin laadukasta, ei novellimaisuuskaan haittaa.

Leena Krohn on yksi Suomen menestyneimpiä fantasia/scifikirjailijoita. Hän on voittanut muun muassa Finlandia-palkinnon ja kirjallisuuden valtionpalkinnon, ja kansiliepeen mukaan hänen kirjojaan on julkaistu kahdellakymmenellä eri kielellä. On kuitenkin laitettava merkille, että Krohnin kirjojen fantasiaelementtejä ei julkisuudessa juuri korosteta. Tämä tuntuu hieman hassulta. Irma Hirsjärvi kirjoitti tästä taannoin väitöskirjassaan: 

..kirjallisuuden kaanonin kaksoiskoodisto erityisesti tieteiskirjallisuutta kohtaan tulee yhä silloin tällöin esiin. Kun kaanoniin hyväksyttyjä scifi-kirjailijoita George Orwellista Ian Banksiin ja Doris Lessingistä Leena Krohniin esitellään Helsingin Sanomissa, termejä "science fiction", "tieteiskirjallisuus" tai "tieteisfiktio" tuskin mainitaan, ellei kyseessä ole fandomiin kuuluva kirjoittaja. 

- Irma Hirsjärvi (2009). Faniuden siirtymiä: suomalaisen science fiction -fandomin verkostot

Fantasiakirjallisuuden puolestapuhujana pidän tällaista genren piilottamista harmillisena. Onneksi tilanne on parantanut vuosi vuodelta, eikä fantasiaa enää pidetä outona marginaali-ilmiönä samalla tavalla kuin ennen. George R. R. Martin, Suzanne Collins, J. K. Rowling ja J. R. R. Tolkien ovat tehneet tehtävänsä. Krohnin kohdalla on lisäksi huomattava, että esimerkiksi Amerikassa hän on menestynyt nimenomaan genrekirjailijana. Vuonna 2005 Krohnin Tainaron-teos oli ehdolla World Fantasy Awardin lyhytromaaniryhmässä.

Watching the Lord of the Rings - Tolkien's World Audiences, Martin Barker & Ernest Mathijs (toim.)

(amazon.com)

Taru Sormusten Herrasta -elokuvatrilogia globaalin yleisön silmin

Olen viimeaikoina lukenut tavallista vähemmän kaunokirjallisuutta, koska olen keskittynyt enimmäkseen väitöskirjani ja parin tieteellisen artikkelin kirjoittamiseen. Yksi artikkelini linkittyy Peter Jacksonin Hobitti-elokuvatrilogian vastaanottoon. Aiheesta on tekeillä kansainvälinen vastaanottotutkimus, The World Hobbit Project, jonka kesällä 2015 valmistuneeseen kyselyyn vastasi yli 37 000 ihmistä ympäri maailman. Tutkimushankkeessa on mukana kaiken kaikkiaan yli 145 tutkijaa 46:sta eri maasta. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin yleisötutkimus ("..the largest audience study ever conducted").

Kysely toteutettiin myös meillä Suomessa, ja sen organisoivat omat tutkijakollegani, Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen väki. Tällä hetkellä meillä on menossa tulosten analysointi.

Tähän liittyen luin juuri Martin Barkerin ja Ernest Mathjisin toimittaman Watching the Lord of the Rings: Tolkien's World Audiences -teoksen (julk. 2008). Tähän kirjaan on koottu The World Hobbit Projectin edeltäjän, The Lord of the Rings -trilogian vastaanottotutkimuksen, Lord of the Rings International Audience Research Projectin, tulokset. Mukana on monipuolinen kattaus eri maiden tutkijoiden kirjoittamia artikkeleita. Edustettuina ovat muun muassa Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kiina, Belgia, Saksa, Ranska ja Australia.

Kuten arvata saattaa, otettiin LotR hyvin eri tavalla vastaan kulloisenkin maan kulttuurista, ja ennen kaikkea Tolkien-kytköksistä riippuen. Esimerkiksi Tolkienin maanmiehet vertailivat Jacksonin filmatisointia tuon tuostakin alkuperäisteokseen ja pohtivat, oliko Jackson ollut tarpeeksi uskollinen Tolkienin tekstille:

As a fan of the books I was disappointed at some of the missing parts and changed but as a cinema fan I found it breathtaking.

Kiinalaisille Frodon ja Aragornin seikkailut olivat taas jotain aivan uutta ja eksoottista, koska siellä Tolkienin alkuperäisteoksia on alettu lukemaan vasta hiljattain, ja niinpä monet näkivät elokuvat ilman kirjojen asettamia ennakko-odotuksia. Lisäksi aasialainen kulttuuri eroaa länsimaisesta, mikä näkyi muun muassa seuraavista kiinalaisen katsojien kommenteissa:

This movie is full of the mystery and fantasy of the western world, rich in content, and worth watching. 

..If only I had a profound understanding of the history and background of the film, I would like it even more!!!

Tutkimuksena tämä LotR-elokuvien vastaanottokartoitus, joka keskittyi erityisesti trilogian the Return of the King -päätösosaan, oli oman aikansa suurin ja kunnianhimoisin. Vastaajia ympäri maailmaa oli 25 000, ja lisäksi tutkijat kokosivat ja analysoivat merkittäviä määriä taustatietoa, kuten lehtiartikkeleita ja arvosteluja. Myös New Line Cineman markkinointikoneiston toiminta oli tarkkailun alaisena, ja televisio- ja radio-ohjelmat aiheeseen liittyen monitoroitiin. Erityishuomiota saivat lisäksi LotR-elokuvien DVD-versiot ekstroineen.

Kirjana Watching the Lord of the Rings oli mielenkiintoinen ja kattava tietopaketti, joka kiinnostaa varmasti paitsi tutkijoita, myös monia Tolkien-faneja. Itse luin tämän kirjan ennen kaikkea tutkimusmielessä, mutta huomasin viihtyväni sen parissa muutenkin.

Oli hauska lukea, miten erilaisista lähtökohdista käsin elokuvaa katsottiin, ja millaisia reaktioita se herätti. Joillekin vannoutuneille Tolkien-faneille Jacksonin adaptaatioiden näkeminen oli vuosikymmeniä kestäneen odotuksen huipennus, toiset taas menivät katsomaan elokuvaa, koska halusivat tietää, mistä kaikki puhuvat. Katsomiskokemus puolestaan saattoi vaihdella "itkin ja nauroin hurmioituneena" ja "nukahdin tuoliini" -ääripäiden välillä.

Kirjojen ja elokuvien erot herättivät keskustelua

Osa kirjat hyvin tuntevista närkästyi Jacksonin tekemistä muutoksista. Esimerkiksi Tolkienin kirjoja suuresti arvostavat australialaiset katsojat kritisoivat eniten näitä:

1. the treatment of Faramir's character and story line, with 8 percent of respondents making reference to the absence of detail about his developing relationship with Eowyn (14 percent);

2. the omission of the Scouring of the Shire, as well as the character of Tom Bombadil (13 percent); and

3. the absence of Saruman from the cinema releases of the third film, and the omission of his humiliation and defeat (13 percent).

Tämän kaltaisista muutoksista huolimatta katsojat ympäri maailman kuitenkin yleisesti ottaen nauttivat Jacksonin adaptaatioista:

..even the Tolkien purists, the "guardians" of Tolkien's work, have begun to accept the changes made to the Fellowship of the Ring and the Two Towers.

Nähtäväksi jää, millaisia tuloksia The World Hobbit Project -tutkimus tuottaa esimerkiksi tämän kirja - elokuvat -vertailun osalta. Alustavasti näyttäisi siltä, että Hobitti-elokuvat eivät ole voittaneet yleisöä puolelleen samalla tavalla, kuin LotR-trilogia.

P.S.

Lord of the Rings International Audience Research Projectin tulokset ovat vapaasti saatavilla British Economic and Social Data Services -sivustolla.