Normaalin perheen (epä)normaali tytär
Millaisen paineen alla äiti joutuu elämään, kun omaa tytärtä verrataan mediassa nummimurhista tuttuun Myra Hindleyyn? Entä miltä tuntuu, kun kaikki tyttären häät ovat pelkkää mediasirkusta, vailla mitään intimiteettiä, ja päättyvät aina kalliisiin avioeroihin? Tai kun huomaa, että oma tytär hoitaa sydänsurujaan loputtomilla kauneusleikkauksilla? Tällaisten haasteiden eteen joutuu, jos sattuu olemaan brittien tunnetuimman (ex-)glamourmallin, Katie Pricen, äiti.
Kuuntelin juuri läpi vuosi sitten heinäkuussa julkaistun Amy Pricen The Last Word -elämänkerran (2023), sekä alle kaksi viikkoa sitten julkaistun Katie Pricen uusimman elämänkerran nimeltä This Is Me (2024). Molemmat elämänkerrat olivat koukuttavia, koskettavia ja mielenkiintoisia. Voiton kuitenkin vei tällä kertaa äidin elämänkerta. Se oli paitsi puolet pidempi, myös analyyttisempi ja paremmin kirjoitettu, sekä kypsempi, lempeämpi ja viisaampi teos. Mukana oli jopa sitaatteja psykologisista tutkimuksista. Ennen tämän kirjan lukemista en tiennyt Amysta paljoakaan, mutta nyt hänen tarinaansa tutustuttuani en voi kuin nostaa hattua. On upeaa, että Katiella on näin selväpäinen, rakastava ja vahva äiti.
Erityisen mielenkiintoisena pidin The Last Word -kirjan alkua, jossa Amy kertoi omasta äidistään, joka oli toisen maailmansodan aikana esiintynyt yleisölle seksikkäänä merenneitona, ja näin pitänyt ihmisten mielialaa yllä sodan kauhujen keskellä. Yksi häneen ihastuneista katselijoista oli Katien isoisä, amerikkalainen sotilas. Ei liene yllättävää, että Katien isoäiti tukikin aina tyttärentytärtään tämän glamour-uralla. Voi myös olla, että Katie suorapuheisuus ja yrittäjähenkisyys ovat osittain amerikkalaisten sukujuurten ansiota.
Kuten kaikki Pricen perheen tuntevat tietävät, Amy sairastaa idiopaattista keuhkofibroosia (IBF). Tämä hengenvaarallinen sairaus toimi myös motivaattorina The Last Wordin kirjoittamiseen. Amy halusi antaa oman vastineensa hänen tytärtään mustamaalaavalle brittimedialle ennen kuolemaansa. Tässä Amy mielestäni myös onnistui. Katien julkinen persoona on usein äänekäs ja jopa röyhkeä. Omassa kirjassaan Amy toi esiin Katien herkemmän puolen, ja taustat tyttären ajoittain sangen holtittoman käytöksen takana. Kaikelle on syynsä, ja usein, kuten myös Katien kohdalla, moni asia juontaa juurensa lapsuuden ja nuoruuden traumoista. Toinen riskitekijä on huonosti valittu puoliso, tai kuten Katien tapauksessa kävi, puolisot. Erityisesti Katien kolmas aviomies aiheutti paljon kauaskantoisia ongelmia. Amy halusi myös kertoa, miten antelias, kiltti ja hyväsydäminen hänen tyttärensä osaa olla.
IBF-sairaus loi Amyn kirjaan mielenkiintoisen draaman kaaren. Teoksen alussa hän uskoi olevansa kuollut, kun kirja tavoittaa lukijansa. Tarina sai kuitenkin positiivisen loppukäänteen, kun Amy kirjan lopussa kiirehti sairaalaan keuhkojensiirtoleikkaukseen. Jotta jännitystä olisi varmasti tarpeeksi, meinasi Amy myöhästyä leikkauksesta, koska Just stop oil -mielenosoitus oli sulkenut moottoritien. Leikkaus sujui onneksi lopulta hyvin, ja nyt Amy saa toivon mukaan nähdä lastenlastensa kasvavan aikuisiksi.
Katien This Is Me -elämänkerta on hänen seitsemäs elämänkertansa. Edellinen elämänkerta, Reborn (2016), on jo kahdeksan vuotta vanha. Julkaisuväli on ollut poikkeuksellisen pitkä, sillä esimerkiksi kahden edellisen elämänkerran välillä oli eroa vain kolme vuotta. Syy pitkään taukoon on valitettavan surullinen. Katien kolmas avioliitto näyttää tuhonneen hänet sekä henkisesti, fyysisesti, että taloudellisesti. Nyt puhutaan itsemurhayrityksistä, huumeista, lasten huoltajuuden menettämisestä, rattijuopumuksesta ja vararikosta.
This Is Me -kirjassa Katie vakuuttaa kuitenkin vihdoin olevansa kunnossa. Hänellä on diagnosoitu ADHD ja hän käy terapiassa. Myös laitoshoidosta on ollut paljon apua. This Is Me on kuitenkin ehdottomasti surullisin elämänkerta, jonka Katie on koskaan julkaissut. Lisäksi hänen elämänkerroilleen tyypillinen kronologisuus on korvattu teemoittain etenevillä luvuilla, ja Katie tuntuu myös tavallista hillitymmältä. Tämä liittynee oikeusjuttuihin ex-puolisojen ja näiden uusien kumppanien kanssa. Katie haluaisi varmastikin sanoa enemmän kuin tässä kirjoittaa.
Kuten aina, Katie haluaa kuitenkin esiintyä selviytyjänä, ja kirjassaan hän toteaakin, että hän ei ole pelkästään tuhkasta nouseva Feniks-lintu, vaan hän on itse tuli.
Molemmissa kirjoissa otetaan vahvasti kantaa brittimedian toimintaan. Sekä Katie että hänen äitinsä kokevat, että koko mediakenttä kääntyi Katieta vastaan Katien erottua ensimmäisestä aviomiehestään Peter Andresta. Kyseisen eron aikana kaikki sympatisoivat ex-aviomiestä, ja Katiesta tehtiin tarinan pahis. Tästä medianarratiivista on sittemmin saatu myös virallisia, oikeuden vahvistamia todisteita. Katie myös huomauttaa, että brittijulkkiksia ei kohdella mediassa tasa-arvoisesti. Monet Katieta isommat julkkikset tekevät paljon raskauttavampia asioita kuin hän, eivätkä ne koskaan päädy lehtien otsikoihin. "Jos sinulla on oikea manageri, saat tehdä vaikka murhan", Katie napauttaa. Tämä on varmasti totta, jos mietitään hetki vaikkapa edesmenneen Jimmy Savilen tapausta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti