Brittihuumorin klassikko
Kuuntelin juuri Douglas Adams -äänikirjan. Mikä siis olisikaan loogisempaa, kuin siirtyä seuraavaksi kuuntelemaan Adamsin innoittajan, Sir Pelham Grenville Wodehousen (1881-1975) kirjallista tuotantoa! Jos olen rehellinen, on tämä täysin sattumaa, mutta ei anneta sen häiritä. Lainasin Lord Emsworth acts for the Best -äänikirjan (julk. 2012) yksinkertaisesti siksi, että takakannessa luki: "P.G. Wodehouse is still the funniest writer ever to have put words on paper."
- Tämähän oli kuultava.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tuo ylistys ei pitänyt paikkaansa, mutta varsin viihdyttävää kuunneltavaa tämä Martin Jarvisin charmantisti lukema äänikirja kuitenkin oli. Höperö, omassa linnassaan asuva lordi Emsworth hurmasi minut erityisesti Pig-hoo-o-o-o-ey -nimisessä tarinassa. Siinä hänen silmäteränsä, palkintosika nimeltä The Empress of Blandings, lopetti syömisen juuri ennen näyttelyitä, ja sai huolestuneen lordin unohtamaan kaiken muun, mitä hänen ympärillään tapahtui. Siinä ei paljoa perheen naisten rakkausdraamat kiinnostaneet, kun kullankallis palkintosika kieltäytyi syömästä.
Lordi Emsworthin omalaatuinen, rauhallinen ja maanläheinen elämänasenne virkisti minua, ja antoi uutta perspektiiviä omaan elämääni. Ihan aidosti! Näin on tapahtunut monesti ennenkin kirjoja lukiessa, mutta juuri tältä teokselta en olisi odottanut tällaista ahaa-elämystä. Yllätyin siis positiivisesti.
Wodehousen Lord Emsworth -tarinoissa (kirjoitettu aikavälillä 1915-1975) oli lisäksi nähtävissä samanlainen satiirinen ote brittiläiseen yläluokkaan, kuin esimerkiksi Monty Pythonin klassisessa Upper Class Twit of the Year -sketsissäkin:
Wodehousen Lord Emsworth -tarinoissa (kirjoitettu aikavälillä 1915-1975) oli lisäksi nähtävissä samanlainen satiirinen ote brittiläiseen yläluokkaan, kuin esimerkiksi Monty Pythonin klassisessa Upper Class Twit of the Year -sketsissäkin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti