Fifty Shades - Freed, E.L. James

When Ana Steele first encountered the driven, damaged
entrepreneur Christian Grey, it sparked a sensual affair that
changed both their lives irrevocaply.. Now, finally together,
they have love, passion, intimacy, wealth,and a world
of infinite possibilities. 

Frasier on edelleen lempi-seattlelaiseni, sori, Christian Grey!

Maailmassa on monia mysteereitä: Loch Nessin hirviö, Stonehenge, kysymys siitä, miksi en saa poistettua Justin Timberlaken Justified -albumia autostereoideni muistitikulta, sekä tietenkin Fifty Shades -kirjasarjan valtaisa suosio. Ei se nyt ihan oikeasti ole NIIN hyvä. Ei ainakaan kahden jälkimmäisen osan perusteella, jotka olen kuunnellut englanninkielisinä äänikirjoina. Ensimmäinen osa on toistaiseksi jäänyt väliin, koska se ei ollut saatavilla, kun kävin kirjastossa.

Fifty Shades -trilogian suosion ratkaisevan tekijän on pakko olla Twilightillä ratsastaminen ja hyvät markkinointikoneistot. Tätä 21 tuntia kestävää äänikirjaa kuunnellessa meinasi nimittäin ajoittain pitkästyä kuoliaaksi. Tuntui, että E.L. James venytti tarinaa väkisin, ja juoni oli muutenkin ontuva. Kata totesi omassa arvostelussaan, että Jamesilla ei tuntunut riittävän juttua trilogiaksi asti. Olen täysin samaa mieltä.

Itselleni tuli mieleen tätä Freed-äänikirjaa (julk. 2012) kuunnellessa Little Britain -komediasarjan "Still not enough pages.." -romanssikirjailija, Dame Sally Markham. Tämä pahasta inspiraation puutteesta kärsivä, rakkaustarinoita liukuhihnamaisesti tehtaileva leidi kasvattaa teostensa sivumäärää muun muassa näin:

Dame Sally: "Yes, I will marry you", cried Geraldine. "I will! I will!" The End. How many pages?
Miss Grace: Um, twelve.
Dame Sally: Oh. "Do you know the Bible? Said Lord Harper. "No" said Geraldine. "I've never even heard of it." "Oh, it's really good. Let me read it to you," said Lord Harper. "Oh, OK then," said Geraldine. "Chapter one. Genesis. In the beginning God created heaven and earth.." You'll find the rest Bible on the shelf, Miss Grace. Wake me up when you've finished.

Myös Dame Sally on onnistunut hankkimaan mittavan omaisuuden
kirjoittamalla rakkausromaaneja.

Seksikohtaukset nyt vielä menettelivät, mutta esimerkiksi Jamesin yritykset tuoda tarinaan jännitystä olivat tuskallisen vaisuja, ja Twilight-kirjat ulkoa osaavalle lisäksi joiltakin osin liian tuttuja.

Christian Grey = tuittupäinen satuolento

Päähenkilö, Christian Grey, oli täysin epätodellinen: Jumalaisen komea mies, joka käy manikyyreissä, omistaa kauneudenhoitoliikkeitä, rakastaa shoppailua naisensa kanssa, tienaa 100 000 dollaria joka tunti ja ostelee tyttöystävälleen autoja tuosta vain. Käsittääkseni maailmassa on vain yksi hieman tämän kaltainen mies, ja hänen nimensä on David Beckham.

Eräs asia on tosin kunnossa: kukaan ei pääse sanomaan E. L. Jamesille, että hänen luomansa Christian Grey olisi millään lailla "litteä" ja yksiulotteinen hahmo. Kaikkea muuta. Kirja on saanut nimensäkin Christianin viidestäkymmenestä eri persoonasta. Kyseessä on forsterilaisittain ilmaistuna pyöreä, moniulotteinen henkilöhahmo, joka kehittyy tarinan edetessä. Tästä huolimatta en kuitenkaan voi sanoa pitäneeni Christianista. Hänen epävakautensa teki hänestä vaikeasti hahmotettavan ja etäisen hahmon. Jos tätä miestä pitäisi kuitenkin kuvailla lyhyesti, toteaisin seuraavaa: Christian Grey on kärttyisä diiva, joka ratkaisee parisuhdeongelmat seksillä. Ei hyvä.

Luojan kiitos tarinan naispäähenkilö, Ana, oli sentään tolkullisempi. Häneen pystyi samaistumaan melko hyvin.

Säpäsäpäsäpäsäpä!

Tähän kirjasarjaan liittyy selkeä häpeän tunne. Huomasin tämän itsekin, kun vein autoni huoltoon, ja Fifty Shades -äänikirja oli jäänyt näkösälle autoni etupenkille. Sydäntäni nimittäin kylmäsi aavistuksenomaisesti, kun sain autoni takaisin, ja huomasin, että korjaaja oli selvästikin käpälöinyt äänikirjaboksia. Se oli nimittäin käännetty etupuoli ylöspäin.. On se kumma. Fifty Shades -trilogia on tehnyt kirjoittajastaan maailman parhaiten ansaitsevan kirjailijan, mutta silti näiden teosten lukeminen tuntuu olevan tabu. Yhdistelmä Twilight-fan fictionia ja seksiä lienee liikaa.

Fakta kuitenkin on, että esimerkiksi tämä trilogian päättänyt Freed-kirja oli pohjimmiltaan varsin hitaasti etenevä ja puuduttava. Mitään kovin villiä ei edes tehty, vaikka seksiä toki olikin paljon. Pääparin, Christianin ja Anan keskeinen dynamiikka toi sen sijaan monesti mieleen Kuninkaalliset Häät -ohjelman "historian rakastuneimman parin", eli sen kuuluisan säpäsäpäsäpä -pariskunnan. Suuri osa tarinasta oli loputonta vuoropuhelua siitä, kuinka paljon he välittävät toisistaan, ja kumpi mahdollisesti välittää enemmän. Jossain kohtaa en vaan olisi enää jaksanut kuunnella niitä loputtomia keskusteluja. Nähtävästi on siis sittenkin mahdollista kirjoittaa kirja, jossa puhutaan minun makuuni liikaa tunteista. Uskomatonta, mutta totta.

Näinkin sen voi nähdä.